Tämä ihanuus on alpakan karvaa. Villa-allergikoille sopivaa, kevyttä ja pehmeää materiaalia. Olen lukenut ja kuullut, että kuidut ovat 20 -30 cm pitkiä, mutta nämähän ovat alle kymmensenttisiä. En tiedä mistä osasta eläintä ne ovat; sain paperipussillisen, n. 200 grammaa,  kokeiltavaksi silloin perinnepäivänä. Sekaisin pehmeää, karkeaa, suoraa ja kiharaa. Helppoa ja nopeaa karstata (ainakin nämä lyhyet), hahtuvista tuli unelmaisen höttösiä:

Kehruu opettelutti kotvan aikaa. Huomasin, että kierrettä piti antaa enemmän kuin lampaan villalle, rukin nyöri sai olla aika löysällä. Kun rytmi löytyi, oli mukava tunne venyttää reilusti "pitkällä vedolla".  Lanka on yllättävän ohutta tuossa kun se on tiukasti rullalla.

Mietin, tekisinkö ketjukertauksella kolminkertaista. Lopputulos saattaisi olla pehmeämpää löysästi kaksinkertaisena. Siinäpä meikäläisellä taas jahkaamista ja miettimistä... Taidan tutkia netistä neuvoja.

Nyt siis pellavat saavat vielä odottaa vähän aikaa. Niistä tulee kyllä juttua enemmänkin; jatkokertomuksen tapaista kehittelen.