Mikä sen täydellisempää kuin tavallinen arki? Tunnen olevani onnellinen, kun asiat ovat ainakin vähän aikaa ihan normaalisti. Taidan olla urautunut, mutta se on jotenkin turvallista... Tiedän, että joskus tulen kaipaamaan tätä tasaisuutta. Tekemiseni ovat olleet niin arkisen tavallisia, että ei ole tullut Vuodatustakaan päivitetyksi. Jokin "ähky" taas sillä saralla - on jäänyt myös monen blogitutun postaus lukematta.
Löysin jotakin muistoja herättävää: pienen pienen muovipussillisen ohuen ohuita kasviväreillä värjättyjä villalankoja.
Kanadalainen tuttava yli kolmen vuosikymmenen takaa oli Englannissa väriopissa joskus 1970-luvun lopulla. Pussi on kulkenut mukanani opiskeluajoista saakka ja vasta nyt rohkaistuin kokeilemaan mihin Joanin lähetyksiä voisi käyttää. Tässä harjoitus käsityökahvilan kokoontumista varten:
Hiukan harvempi ja pehmeämpi villakangas olisi helpompi työstää; ohut, kerrattu lanka ei tahtonut kestää. Tuli mieleen Joan, joka silloin vuosia sitten asuntolassamme taiteili huopakankaasta Robin Hood -takkiaan koristellen sen monenlaisin kirjopistoin.
Lapasia oon neuloskellut pikkuhiljaa (vielä on monta keskeneräistä):
Pirtin Kehräämön tarjouslangoista, joissa väritys vaihtelee lempeästi. Peukut ja kärkikavennukset oli tehtävä tummiksi kun oranssinruksea vyyhti oli niin pieni. Mallit ovat tekemisen kuluessa syntyneet, palmikossa harjoittelin käyrän apupuikon käyttöä.
Nämä ovat lankalöytöjä komeron kätköistä, möykkylangan kaverina kudontalankojen loppuja.
Tilaustöinä syntyneet käsinkehrätyistä:
Värillisistä merinovilloista karstatessa sekoitettu, kehrätty ja kerrattu mustanruskean säikeen kanssa. Tossun malli mukailtu yläkoulun tekstiilityön ohjeesta.
Isäntärengin suomenlampaan villasta kaksisäikeiseksi kehrätty, värjätty kellanvihreäksi porkkanan naateilla.
Jatkan tavallisen, arjen ja pyhän rytmittämää eloa - sitä samaa sinulle!
Kommentit