Taukoa kun pitää, kertyy roppakaupalla tekemisiä. Tällä kertaa kuvasarjoja Tukipisteen käsityökahvilassa harjoitelluista työtavoista.

Haarukkapitsi on jäänyt itselleni vieraaksi, mutta pitihän sitäkin kokeilla. Hyvä ohje löytyy täältä.

DSCI0608.jpg

DSCI0005.jpg
Tässä esimerkkejä erilaisista yhdistämistavoista. Näitä nauhoja yhdistämällä voi koota vaikka kuinka näyttävän kokonaisuuden.

Paksuista langoista saa tiivistä pintaa - näissä oli 3 cm:n levyinen haarukka, seiskaveikan ja isoveljen paksuista lankaa, koukku taisi olla nelonen:



DSCI0004.jpg


Toiveaiheena oli krokotiilivirkkaus - varsin mielenkiintoinen tuttavuus. Kiitos vaan Sirpalle ja Pirjolle, jotka rohkaisivat meitä suomujen saloihin.

Kyllähän tämä pinta on aikas ovelaa...


Valmistakin tuli pienen kaulanlämmittimen verran:

DSCI0006.jpg
Lanka on jotain nimetöntä, ehkä villaa, kaksisäikeistä ja melko ohutta, koukku aero nelonen.
Huippuselkeä ohje tekniikkaan on täällä.

Merseroidusta Novitan puuvillalangasta tulisi napakka lopputulos vaikka tyynyksi tai laukuksi.


Pellavakokeilu ei innostanut; nelosen koukku oli liian paksu rohdin kahdeksikkoon.


Huomisen maanantain haaste on frivolité- eli käpyilty pitsi. Siitä on kymmeniä vuosia kun olen viimeksi edes harjoitellut kävyn sormissa pitämistä. Onneksi on juutuupi! Täältä löytyi apua ensi hätään. Sain huomata, että kyllä ikä kangistaa; sormien nivelet tuppasivat jäämään jäykästi koukkuun tai sojoon. Vielä ei kahdella kävyllä sukkulointi onnistu, mutta yhdellä syntyi pieniä testikukkasia:
                 

 

Krokotiilihuivista jäi vähän ohutta villavaa lankaa, siitä pari kokeilua:



Tuli mieleen vanha tuttu toteamus: "Alku aina hankalaa..."
Sen muistan myös tämän kuvan ottohetkestä:

Elämäni ensimmäinen neule alkamassa ja ilme kertoo, että mutkia on matkassa. Pitelen vaan puikkoja ja odotan, että äiti tulisi hätiin. Olen viis vee ja siististi rusetti varmaan pinnillä kiinni. Ylläni on talven lempivaate; tädin neuloma punavalkoinen vekkihame, joka pyöriessä aukeni täydeksi ympyräksi!
Pakerruksen lopputuotos on tallessa muistolaatikossa:

Omatoimisesti on työtä jatkettu ja helposti myös päätelty. Kummitädille tehtiin sitten toinen, villainen ja suorempi versio.

Arjen ja viikonlopun väri-ilo löytyy keittiöstä: