Siitä on noin kolme vuosikymmentä kun olen viimeksi piirtänyt kuvia paperille. Työn merkeissä olen jotain joutunut hahmottelemaan, mutta ihan oikeaa lyijykynäpiirustelua en ole harrastanut  pitkään aikaan.


 

Tänä syksynä kansalaisopistossa järjestetään lyhytkurssi aiheesta ja minähän halusin mukaan. Viikonloppu onkin nyt kulunut  erilaisten kynien, paperilaatujen ja innokkaiden piirtäjien kanssa. Mutta kylläpä oli alku hankalaa ja kankeaa! Tyhjän paperin ”kammo” vai mikä lie jarrutti. Mitään kunnollista valmista en vielä saanut aikaan. Harjoittelua, valon ja varjon tutkimista piti tosissaan opetella.


 

Opettajan kannustus oli rohkaisevaa ja päätin jatkaa vuosien takaista innostustani piirtää ihmisiä ja kasvoja. Otin mukaani valokuvan äitini äidistä, jota en ole koskaan tavannut, mutta jonka persoona on minua puhutellut. Tahdoin syventyä nuoren savolaisneidon katseeseen, olemukseen ja herkkiin piirteisiin. Tehtävä oli yllättävän haastava, työ jäi kesken, koska tein useita harjoitelmia. Mutta piirustuskipinä syttyi uudelleen – siitä olen iloinen. Jatkamme kurssia kuukauden kuluttua elävän mallin piirtämisellä. Kiinnostavaa!


 

Näyttää varmaa oudolta, mutta tässä tutkielmaa Olga Marian oikeasta silmästä, siitä jatkan…

 

1254074671_img-d41d8cd98f00b204e9800998e