Kotikaupungin Tukipisteellä on ystävyyshankkeen puitteissa joka sunnuntai yleisölle avoimia tilaisuuksia. Aiheena voi olla terveys, ravinto, liikunta, musiikki, historia, luonto, matkat, kirjallisuus, käsityöt - siis kaikki kiinnostava. Kokoonnutaan yhteen, jutellaan, nautitaan yhdessäolosta ja teestä tai kahvista ja herkullisista leivonnaisista. Matalan kynnyksen paikka, johon voi tulla viettämään sunnuntai-iltapäivää. Olin eilen mukana, korissani villoja, karstat ja värttinät. Muistelijoita, katsojia ja karstauksen  kokeilijoita riitti, hauskaa oli ja lankaakin syntyi. Tunsin kyllä olevani vähän muinaisjäänne, niin harva enää taitaa karstojen ja kehruun salat.

Igår var jeg med i søndagskafé her i mitt hjemsted. Vi hadde det koselig med småprat, kaffe, te og spinning. Hadde litt ull, karder og to håndteiner med meg. Det var mange som ikke hadde sett arbeidet, men noen hadde brukt karder. ”Vi barna fikk ikke spinne, mor sa, at det blir bare rotet garn” fortalte en gjest. Håndtein var ikke vanlig i ullspinning her i Finland, det var rokken som ble brukt nesten i hvert hus i gamle dager. Det var moro når noen ville prøve karder og spinning.  

Mehevää! Herkkua! Värjätyt lampaan villakikkarat houkuttavat karstaamaan...  

Deilig! Lekkert! Farget sauull og karder...

 

Tuli vähän valmistakin, kerällä aiemmin rukilla kehrättyä, ketjukertauksella kolminkertaiseksi.

Litt ferdigt garn, nøstet er spunnet tidligere med ”navajo-tvinning”.

Luonnonvalkoista ja ruskeaa suomenlampaan villaa paikalliselta lammastilalta. Lopputulos kirjavaa.

Naturfarger av finskt sauull.