Kuten TeSa kommentissaan totesi, mukava on matkata ja tulla kotiin. Tällä kertaa oli tosi tärkeää palata kotiin, sillä matkakumppani sairastui vakavasti. Keuhkokuume puhkesi niin rajuna, että piti olla lääketiputuksessa kotikaupungin sairaalassa muutama päivä. Nyt on jo toipumassa hyvää vauhtia, mutta töihin ei vielä mene.

Matkasuunnitelmiin tuli siis muutoksia, mutta osa toiveista ehti toteutua. Tässä ensimmäinen "taivaspaikka": Raijan Aitta Mikkelin lähellä.
IMG_4890.jpg
Jyhkeän navetan ylisille on rakennettu pellavainen ihmemaa. Voin vain suositella vierailukäyntiä – ajan kanssa. Me viivyimme yli kaksi tuntia, enemmän emme voineet, kun piti jatkaa matkaa etelän suuntaan. Sydämellinen Raija esitteli antaumuksella mm. käsinkehrättyjä pellavalankoja, joiden kanssa hän on ollut todella taitava ja ahkera.

IMG_4726.jpg
Näitä ihanuuksia ei perinteisellä rukilla saakaan aikaan. Tarvitaan ns. paksulankarukki, esimerkiksi hollantilainen Louet.

IMG_4740.jpg
 Piti kokeilla esillä ollutta mallia - kevyesti pyöri. Mutta miten se lanka tällä syntyy? Raija vyöttäytyi pellavaessuun ja näytti.

IMG_4796.jpg
Rulla on iso, koukut eli hampaat avarat, torvi, jossa lanka kulkee on sekin paljon isompi kuin perinnerukissa. Vauhtinyöri on vahva ja yksinkertainen.

IMG_4812.jpg
Raijan työrukki on kaksipolkiminen. Pellavakuitu on puhdistettua, lihdattua - minulle oli ihme, että tuosta kasasta syntyi tasaista, siistiä lankaa käsittämättömällä nopeudella.


IMG_4816.jpg
Vasen käsi nyhtää kuitua, oikea säätelee kierteen asettumista ja päästää lankaa rullalle - vauhdilla.


Tahdoin minäkin kokeilla... Essu ylle ja hommiin!
IMG_4830.jpg
Näkyy, että kantapäitäkin jännittää; miten tässä molemmilla jaloilla poletaan, mikä on tahti?

IMG_4832.jpg
Onpa outo työasento käsille, eikä nuo jalatkaan toimi sujuvasti - vasen on tottunut lepäämään.
IMG_4833.jpg

 

IMG_4838.jpg
Nyt tarvitaan apua! Siansaparoa = sykkyrää tulee ja tarttuu koukkuihin, rulla ei vedä ja lanka mokoma katkeilee. Raija antaa vauhtia nyhtämällä uutta kuitua ja hauskaa piisaa. Aikaa kun olisi tähän, voisi vaikka ruveta sujumaan. Mutta -

IMG_4846.jpg
  - luovutan tällä kertaa; siihen katkesi tämä kehruurupeama. Jäi kuitenkin halu päästä vielä joskus tositoimiin paksujen lankojen pariin sopivan rukin kanssa.

 

Lankatavaraa lähti mukaan:
Lankoja%20raijan%20Aitasta%20syksy%20200
Kerrattua luonnonväristä pellavalankaa pari kiloa ja mielenkiintoinen tuttavuus villa-pellavalanka Wolli.

 

Se toinen "taivas" oli pääkaupungissa, kun sisko vei minut LankaMaailma Nordiaan. Itsehillintä oli tarpeen, ettei hamstraushulluus saanut yliotetta. Kassillinen luonnonharmaata villalankaa pääsee toivottavasti joskus kasviväriliemiin. Erilaisia sukkalankoja löytyi metsämiehen saappaisiin ja kevyempiä itselle.

Värillisiä merinokuituja oli tarjouksessa, niitä ei voinut vastustaa. Olin pakannut matkakassiin värttinän, jota oli ihan pakko pyöritellä illalla samalla kun väki katseli MM-kisoja.
Helsingin%20matkalla%20kehr%C3%A4tty%C3%


Kotiin ajettiin sitten pikavauhtia, kuumepotilas etupenkillä, omenoita ja aroniamarjoja  takapenkillä, lankakasseja takakontissa.

 

Sitten se viime postauksen arvoitus.IMG_5101.jpg

Angorina oli oikeassa: "jalostettu" tiskiriepu, varsinainen pesin. On sanottava, että kaikkea ne japanilaiset keksivät! Tuttava, joka on asunut Japanissa, on tuonut idean Suomeen - ainakin Pohjois-Karjalaan. Oleellista on se, että lanka on 100% akryyli - eli siis muoviainetta. Villasekoite ei ilmeisesti ole sopiva. Tuo vasemmanpuoleinen on ollut jo kovassa käytössä; pinttyneet kahvi- ja teekupit, pohjaanpalaneet teräskattilat, hellan pinta, tiskipöytä ja sen altaat, jopa uuni on puhdistettu sillä ja lämpimällä vedellä. Päivi, joka idean antoi, kertoi, että kylpyhuoneen lavuaari, amme ja kaakelit puhdistuvat myös. Pesuainetta tarvitan harvoin, pahoin palaneeseen kattilaan voi ripauttaa vähän pyykkipulveria. Sisko, joka myös teki oman pesimen, sai lasipurkkien etiketit pois, kun karhunkieli ei tepsinyt. Hajua ei pesimeen sanottavasti  tule. Mutta vähän oudoltahan tuo villavan näköinen mytty tiskipöydällä tietysti näyttää.

Rievun voi neuloa tai virkata ihan millaiseksi tahtoo, olen nähnyt patalapunkin mallisia. Minusta on mukava, että se luontuu käteen, vähän kuin entisajan pesusieni, siksi omani ovat pyöreitä ja kaksinkertaisia.

Tiskipesimet%20001.jpg
Luon n. 30 silmukkaa. Resoria 1o, 1 n muutama kerros, sitten aina oikeaa, lisään silmukoita tasaisin välein joka toisella kerroksella. Työn puolivälissä muutama kerros ilman lisäyksiä, sitten kavennan joka toisella kerroksella silmukoita niin, että on alkuperäinen silmukkaluku.

Tiskipesimet%20002.jpg
Neulon resoria loppuun, katkaisen langan, pujotan viimeisten silmukoiden läpi ja kiristän. Aloituslangankin pujotan neulalla resorireunaan niin että voin kiristää sen ympyräksi. Taitan työn kaksinkerroin ja ompelen sauman ja päättelen langanpäät.

Tehkääpä omat versiot ja mallit, kokeilkaa, käyttäkää ja kertokaa kommentit miten pesimet puhdistavat, miten pyyhkii!