Mämmin syömisen lomassa oli herkullista viettää aikaa pihalla, levitellä vähän viimeisiä hankia harmaankirjavalle nurmelle ja tuntea miten kevät kuumotti.
Niin syyhytti kehruukäsiä, että oli kaivettava karstatkin esiin. Yli vuoden päivät pestyinä odottaneet Isäntärengin kainuunharmakset olivat hiukan kuivahtaneet, mutta karstautuivat ihan hyvin. Yritän sävyttää; erottelen tummat ja vaaleat villatapulit, jotta saan lankaan eri vivahteita.
Pengoin villalaatikkoani vähän syvemmälle, enkä voinut vastustaa kiusausta tarttua värillisiin suomenlampaan villakikkaroihin. Aurinko hehkui niin, että kamerakin muutti kirkkaat punaiset oranssisiksi.
Varpaat paljaiksi, villapaita tuolille ja rukki terassille! Ja voi - miten hyvältä tuntui pitkästä aikaa antaa vain kuitujen solua ja ajan kulua.
Kommentit