Tehdään pikakäynti kulttuurikeskuksen ala-aulaan, johon on koottu kansalaisopiston oppilastöiden näyttely. Kiinnostus kohdistuu tietysti kehruukurssin aikaansaannoksiin joten tässä välähdyksiä niistä.

Kansalaisopiston%20kev%C3%A4tn%C3%A4ytte

Kehruukurssilaisten%20kev%C3%A4tn%C3%A4yEnsimmäisiä villalankoja, pääasiassa suomenlammasta.

(Kuva tuhoutunut)
Paikallisesta kotieläinpuistosta saatiin alpakkaa, punaruskea on tilattu nettikaupasta valmiiksi värjättynä kehruukuituna. Erottuvat alkukuvassa neliskanttisessa korissa.

(Kuva tuhoutunut) 
Suomi -henkiset lapaset, joihin lanka on kehrätty värttinällä. Alkukuvassa sinivalkoiset lapaset.

(Kuva tuhoutunut)
Värttinä voi olla näin herttainen, itse rakennettu. Suomenlampaan villaa värjätty reaktiiviväreillä ja kehrätty tosi-tosi ohutta lankaa. Alkukuvassa punainen sydän kiinnitettynä grillitikkuun.

 

Kehruukurssilaisten%20kev%C3%A4tn%C3%A4yGrillitikuilla kehrääjä on ollut ahkera.  (Kuva osittain tuhoutunut)

Kehruukurssilaisten%20kev%C3%A4tn%C3%A4y
Hän ajelee koiravaljakoilla ja tarvitsi päähineen joka suojaa kunnolla myös niskan. Tässä se on; grillitikuilla kehrätty ja neulottu (!), pesemättömästä langasta, joten tuoksu ja kosteudenhylkiminen on taattu. Sininen hapsulanka on purettu kirpparilta ostetuista lapasista ja neulottu yhdessä omakehruisen langan kanssa.
 

Kansalaisopiston%20kev%C3%A4tn%C3%A4ytteKeväänvihreä kukkapipo on merinovillaa, lanka kehrätty ja kerrattu Louet –rukilla. Malli löytyy kuulemma Raverlystä.

 

Kehruukurssilaisten%20kev%C3%A4tn%C3%A4y
Voisi olla Baktus -huivin alku.

 

Kehruukurssilaisten%20kev%C3%A4tn%C3%A4yKangaspuissa kudotun tummaloimisen huivin kuteena on käsinkehrätty villalanka, jonka sävytys on saatu aikaan karstausvaiheessa eri värisiä villoja yhdistämällä.
Kehruukurssilaisten%20kev%C3%A4tn%C3%A4y
(Kuva osittain tuhoutunut)

 

Kehruukurssilaisten%20kev%C3%A4tn%C3%A4y
Osa kurssilaisista kehräsi myös pellavaa. Pieni liina on virkattu värttinällä kehrätystä rohtimesta.
Kehruukurssilaisten%20kev%C3%A4tn%C3%A4y

 

Vilkaistaan myös muiden tekstiiliryhmien osastoille.

(Kuva tuhoutunut)
Tilkkutyöpeitto on silmän ilo.

Kansalaisopiston%20kev%C3%A4tn%C3%A4ytte
Vieressä on taulu, jonka ohitin ensin, mutta palasin tutkimaan tarkemmin, ja:

Kansalaisopiston%20kev%C3%A4tn%C3%A4ytteTulppaanit onkin villalangalla kirjotut!

 

Kansalaisopiston%20kev%C3%A4tn%C3%A4ytte

 

Kansalaisopiston%20kev%C3%A4tn%C3%A4ytteHuovutettuja ja kirjottuja lapasia.

 

 

Älkää naurako – hymyillä saa – kun kerron, että jännitin tämän päivän viljelyhommaa. En ole vuosiin kylvänyt rairuohoa enkä aikonut tehdä sitä nytkään. Olen reissussa Etelä-Suomessa pääsiäisenä, mutta kotijoukkojen iloksi päätin sittenkin ripotella ruohoainekset kasvamaan. Ensin piti sulattaa verannalla jäätynyt multapussi, sitten etsiä kylvöastia (muovia, lasia, keramiikkaa vai metallia?), lukea ohrajyväpussin kyljestä ohje moneen kertaan, pohtia miten paksu kerros multaa pitää olla, onko kaikki jyvät oltava tarkasti mullan peitossa… hohhoh! Viidessä päivässä pitäisi vasta itää – olen siis auttamattomasti myöhässä.
(Kuva tuhoutunut)

Jospa lasikulho auttaisi luontoa ja minä muistaisin huolehtia kosteudesta. Uskotte nyt, että en ole multa- enkä viherpeukalo. (Kissaihmiset: onko tämä ruoho salaattia kissoille vai miksi tuo kuva?)

Kaikesta huolimatta -

Hyvää palmusunnuntaita ja pääsiäisen odotusta!