Osa 3 - Del 3

Tässä syntyy kehruukuontalo häkilärohtimista. Tapoja on varmaan niin monta kuin on kehrääjiäkin. Tarkoitus on saada kuidut mahdollisimman samansuuntaisiksi, muutama ohut kerros päällekkäin. Pöydällä häkilästä irrotettuja "partoja" ja sormauksia, jotka odottavat harjausta.

 

Tilberedning av lin er en lang prosess, som inneholder mange forskjellige måter å få fibere ferdige til spinning. Det fins sikkert like mange måter som det fins spinnere. Her lager jeg de grove fiberen i samme retning, noen tynne lager oppå hverandre. På bordet ligger ”skjegg” og fine fibere.

 

 

Sitten rullataan - Siden ruller

 

 

 
Kehruukuontalo valmiina. Sanonta "tukka on oikea kuontalo" kertonee, että hiukset ovat karkeat, jäykähköt ja osin takkuiset.

En tull (?) er ferdig. Den likner kanskje pjusket hår.

 

Mikä tämä on? - Hva er dette?

Arvoesine, jota varjelen kuin silmäterääni. Pellavaharja, "sivistäjä", jonka valmistus taitaa olla menneisyyttä. En ainakaan tiedä ketään, joka osaisi neuvoa tekemisen. Aineskin on harvinainen: sukupuuttoon kuolleen maatiaiskarjun niskakarvat, jotka on punottu pellavanyörillä tiiviiksi nipuksi ja viimeistelty pihkalla. Tämä yksilö oli murentunut, mutta tuttava korjasi sen hartsilla.

En verdigful ting, som jeg beskytter liksom min øyestein. En linbørste, som er laget av svinhår. Vet ingen som kunne snu en ny børste – og sviner idag har ikke hår som er sterk nok.

 

 

Sitten harjaamaan, "sivistämään".  Ajatus pellavatukkaisesta tytöstä on käsinkosketeltava. Jos harjaan maaliossa ollutta pellavaa, kuulen kommentteja mummon letistä. Harjaan kertyy vielä lyhyitä, pehmeähköjä kuituja, jotka nekin kerätään talteen. Niistä rullataan harjarohtimet kehruuta varten.

 
Jeg børster. Tanken og følelsen om linhårig jente er helt riktig. Hvis jeg har vollrøytet lin likner det grått hår. Samler all fibermasse fra børsten og ruller dem også for å vente på spinning.

 

 
Käsiin jää hienoimmat ja pisimmät kuidut - aivinat, sydänpellavat, "ihot", jotka kierretään sormaukseksi.

Her har jeg de fineste og langeste fiberen, som jeg snur mellom fingrene.

 

Valmiit sormaukset ovat kätevä tapa säilyttää aivinoita, ne on ennen ripustettu tuvan seinälle valmiiksi kehruuta varten.

I gamle dager var det vanlig å henge disse små ”bunter” på veggen; slik var de ferdige for spinning.

 

 

Pellavasta saadaan siis ainakin neljänlaista kuitua kehrättäväksi:

              1.                      2.                      3.                       4.

1. Karkeat rohtimet harvasta häkilästä

2. Rohtimet tiheämmästä häkilästä

3. Harjarohtimet

4. Aivinat

Eri laadut on syytä säilyttää toisistaan erillään, jos haluaa langoistakin eri hienouksia. Kankaankudontaan kehrättävät pellavalangat jätetään yksinkertaisiksi. Nykyisin pellavia ei kannata kerrata rukilla loimilangoiksi, mutta esiäidit ovat varmaan kerranneet itse ryijy- ja mattoloimet.

 

Du får altså fire sorter av lin:

1.     Grov lin fra glissen hekle

2.    Grov lin fra tett hekle

3.    Grov lin fra børste

4.    Fin lin
 

De er best å bevare skilt, hvis du vil ha forskjellige tykkelser av lintråd. De som vever vil helst ha entråds til innslag, men i bestemors tider har de sikkert tvinnet selv renningstråder.